Talvipäiväkuvia

Joulu jatkuu. Musiikkia on kuunneltu kaunista, youtubesta ja tv:stä. Ruokaa on ollut riittävästi ja siitä liian suuri osa on vatsassani...   ;)

Laitanpa tänne muutaman, parin päivän takaisen, kuvan, aurinkoa ja kylmää oli:

Tämä ylläoleva kuva näyttää ihan todellisen tilanteen, eikä vääristä yhtään. Valaistus ja väritys oli juuri tämä noin klo 14 iltapäivällä auringon suuntaan.

Tätä (yllä) näytti muuten.

Lumi möykkyyntyi joka paikkaan uskomattomasti. Alas maahan...

..ja ylös puihin. Tämä etualalla oleva puu oli luonnossa aika uskomaton lumitaakkoineen, kuin luonnon jouluksi koristelema ja luonnon jouluvalo eli aurinko paistoi.

***

Lunta ja puita

Paleleminen rajoittaa tällä hetkellä kuvaustani turhan paljon, mutta jotain täytyy käydä välillä pikaisesti lähiympäristöstä näppäilemässä. Ei tarkene etsiskellä kunnolla kuvakulmia ja hienoja kohtia, vahinko. Tässä kuitenkin sarja todistaakseni, että on meillä lunta ja puita....   ; )

**

**

**

**

**

**

Tavallistakin tavallisempia

Vaikkei (luonto)kuvaaminen nyt mulle oikein ole onnistunut, niin silti on tarve tänne jotain laittaa. Joten laitan muutaman yleensä vain talvisen kuvan ilmaistakseni, että täällä sitä odotellaan joulunaikaa:

Näin joulun alla on mukava mielestäni katsella kuusia. Pieni on ihminen ison lumisen kuusen juurella.

Ja tuosta on tainnut vähän isompi tonttu mennä...

Mieheni sanoi, että bannerini on tylsä, kallioita blääh. Mutta minusta kalliot ovat kiehtovia, varsinkin matalassa auringossa. Tykkääkö kukaan muu kuvata kallioita? (Ei niitä ainakaan blogeissa juuri näe...)

***

Tänään ei kuvia synny...

Ei nyt oikein synny uusia kuvia. Kumma juttu, vaikken ole juuri ulkona muuta kuin piipahtanut!!!

Yhden vanhan kuvan kaivoin arkistosta. Ei muuten niin erityinen, mutta se tuo jotenkin mieleeni erään tunnetun taulun. Keksitkö minkä?

Ruovikon reunamilta

Laitan tänne vielä pari menneen viikon kuvaa:

*****

Tätä seuraavaa olen vähän käsitellyt, jotta siinä näkemäni tunnelma tulisi paremmin esille:

***

Lumen valta

Tänään oli aivan mielettömän upea postikorttisää. En kuitenkaan jaksanut kovin kauas, maximimatka kotoa oli satakunta metriä. Eli betonin keskellä liikuin. Mutta silti, ehkä päivän upeudesta saa kalpean aavistuksen näilläkin kuvilla:

*******

******

*****

*****

*****

*****

***

Kosken kieppeiltä

Bloggeri temppuilee taas, kuvat katosivat, joudun postaamaan uudelleen.
Vielä kuvia kosken kieppeiltä.

Tämän alla olevan rakennelman muoto jaksaa aina vain kiehtoa minua.

Pääputouksen sivulla oli tälläistä jäämuodostelmaa.

Ja tämä näyttää NIIN kylmältä...

Taivaan vaihtuvat sävyt ja luminen maisema saivat ottamaan (taas) tolkuttoman määrän kuvia.

Tuo luminen kivi keskellä koskea on jännän oloinen, oiskos siinä aave laskemassa koskea? Vai mitä?

Kuuraa oli paljon myös kosken toisessa haarassa.

Kosken rannalla istuu yksi ainoa vuorokaudet ja vuodet ympäri kalastamassa, ja vielä näin vähissä vaatteissa. Enkä tiedä hänen koskaan edes kalaa saaneen...

***

Pitkähiuksiset

Bloggeri temppuilee taas pahasti, pitkästä aikaa. Tämä on kolmas yritys tälle postaukselle, edellisistä kuva vaurioitui jälkikäteen. Toivottavasti nyt onnistuu! Vielä korjaus postaukseen: päätin osallistua tällä
TEEMATIISTAI hin aiheena TYYLI. Muiden kuvat täältä: http://teematiistai.vuodatus.net/blog/2730983/teema40-tyyli/

Tänään täytyi tehdä pihalampuista kollaasi, kun olivat yön aikana valinneet uuden hiusmuodin   :)

Taitavat siis olla naispuolisia???

***

Matinkaarelta Vanhankaupunginlahdelle

Eilen piti taas lähteä Vanhankaupunginlahden rantamille, kun ilma oli leppeä ja vaikutti kuvaukselliselta. Emme olleet ainoat, jotka olivat saaneet saman idean. Harvoin olen siellä yhtä paljon kuvaajia nähnyt.

Tässä ylläolevassa tuli juuri sitä ihanaa matalaa aurinkoa, johon olen niin ihastunut. Sitä ei kestänyt kuin hetken, mutta hienoa että tuli.

Jäällä oli paljon pilkkijöitä ja mahdollisesti muitakin ulkoilijoita. Toivottavasti noudattavat varovaisuutta. Tässä on mies ja kaira matkalla kohti mahtavia saaliita.

Tässä näkyy maiseman lisäksi pilkkiporukkaa laajemminkin.

Valaistusolosuhteet vaihtelivat mukavasti. Mukavia kuvia sai, jos oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mikä ei tietysti aina onnistunut. Se kameralla metsästämisestä tekee niin kiehtovan.

Ruovikko sai hienon värin auringon piipahtaessa.

Tässä yllä vielä kuva toiselle puolelle eli Vanhankaupunginkoskelle päin.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

***

Strömsinlahti, lisää kuvia

Tässä vielä lisää kuvia Strömsinlahdelta alkuviikolta lähellä keskipäivää,
mutta silti matalan auringon aikana.

Kuulin sellaisen tarinan sieltä,
että joku valokuvaaja oli ollut lahden jäällä kuvailemassa
ja sitten kyykistynyt kuvaamaan jotain yksityiskohtaa.
Rannan kerrostaloissa joku oli sattunut katselemaan sinnepäin
ja tulkinnut tilanteen niin, että joku oli pudonnut veteen.
Ja hälytti sitten apua
ja paikalle tuli helikopteri!
JOTEN KANNATTAA KUVAAJAT MIETTIÄ TARKKAAN,
ETTÄ MISSÄ KYYKISTYTÄÄN!!  : )

Joitakin veneitäkin oli vielä laitureissa jään joukossa ja
jostain sellaisesti oli sitten toinen tarina, jonka mieheni jostain kuuli tai luki.
Ei kuitenkaan tästä veneestä.

Tänään satoi kauniisti isoja lumihiutaleita, ja onneksi on lauhempaa.
Saapas nähdä tuleeko sitä lunta lähipäivinä enemmänkin.
Ei nyt niin tarvittais...

No, toisaalta tämä lumi tuo rutkasti lisää valoa tähän vuodenaikaan,
mikä ei todellakaan ole pahaksi.

Hyvää viikonloppua!

***

1 + 1 = 1 !

Strömsinlahdelta. Auringon mataluus yllätti minut, vaikka olin liikkeellä lähellä keskipäivää. Suuri osa lahdesta oli varjossa ja oli vähän haasteellista löytää sopivia (=aurinkoisia) kuvakulmia. Ja ajoittain tunnottomat sormet loivat omaa haastettaan. Mutta kun zoomasi pitkälle sai ihan kauniita kaistaleita:

Läheltäkin löytyi mielenkiintoista, tosin varjossa. Varjo teki kuvasta ihan sinisen.
Kaunis väri, joten olkoon, ei se harmaanakaan ollut parempi.

Ja tässä sitten se viimeinen 1
eli likipitäen alkuperäinen

Lisää Strömsinlahtea toisessa postauksessa.

***

Jäätynyttä

En oikein pysty enää näillä pakkasilla kuvailemaan ulkona. Eilenkin meni varpaat tunnottomiksi ja sormet särki kovasti. Jotain sentään olen kuvaillut:

Rantakuvia Strömsinlahdelta on tulossa lähipäivinä,
jahka saan aikaiseksi.
Tässä luontoäidin kaunokirjoitusta, millähän kielellä?

Aurinkoa ja pakkasta Vantaanjoella

Onneksi tuli lähdettyä ulos, vaikka kylmää olikin. Vastaviimaa oli aika harvoin.
Kuvassa kolme väylää: joki, kävelysiltä ja sen päällä jokeri-linja silta.

Sormet olivat ensimmäisenä jäätymässä. Kokeilin joskus kauan sitten ostamaani kynsikäs-lapanen-yhdistelmää. Ajoittain tuntui hyvältäkin ja välillä sitten taas otin hanskan pois.

Ja sitten sormet olivat lähes tunnottomat ja särkivät mokomat mahdottomasti.

Jonkin ajan kuluttua alkoivat sitten varpaatkin palella, mutta onneksi siedettävästi.

Sitten löytyikin se paras paikka. Tyyntä ja aurinkoa. Ja mikä parasta, siinä oli kuvauksellisesti kaikkein paras paikka. Siinä sitten viihdyttiinkin.

Kuvattiin suuntaan ja toiseenkin.

Ylös rinnettä.

Ja toisel puolel jokke.

Paluumatkalla vilu alkoi taas tuntua ja levisi jo laajemmallekin.

Onneksi ei ollut pitkä matka, tosin pysähteleminen kuvailemaan vähän väliä hidasti sitä kyllä aika tavalla.

Oli niin monenlaista mielenkiintoista.

Siksi näitä on täällä näin paljon.

Lopuksi lämpimään kotiin. Ihanaa, että on sellainen! Ja massu täyteen ruokaa lisäksi!

***