Luontokuvablogi, naturephotoblog


Erityisesti rakastan rantamaisemakuvia
ja matalalta paistavaa aurinkoa.
Ihana pohjoinen valo!

#valokuvaus #luontokuvaus #kuva #valokuva #luontokuva #Finland


Google translator

tiistai 30. marraskuuta 2010

Jäätynyttä

En oikein pysty enää näillä pakkasilla kuvailemaan ulkona. Eilenkin meni varpaat tunnottomiksi ja sormet särki kovasti. Jotain sentään olen kuvaillut:


Rantakuvia Strömsinlahdelta on tulossa lähipäivinä,
jahka saan aikaiseksi.
Tässä luontoäidin kaunokirjoitusta, millähän kielellä?

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Aurinkoa ja pakkasta Vantaanjoella

Onneksi tuli lähdettyä ulos, vaikka kylmää olikin. Vastaviimaa oli aika harvoin.
Kuvassa kolme väylää: joki, kävelysiltä ja sen päällä jokeri-linja silta.



Sormet olivat ensimmäisenä jäätymässä. Kokeilin joskus kauan sitten ostamaani kynsikäs-lapanen-yhdistelmää. Ajoittain tuntui hyvältäkin ja välillä sitten taas otin hanskan pois.




Ja sitten sormet olivat lähes tunnottomat ja särkivät mokomat mahdottomasti.


Jonkin ajan kuluttua alkoivat sitten varpaatkin palella, mutta onneksi siedettävästi.


Sitten löytyikin se paras paikka. Tyyntä ja aurinkoa. Ja mikä parasta, siinä oli kuvauksellisesti kaikkein paras paikka. Siinä sitten viihdyttiinkin.



Kuvattiin suuntaan ja toiseenkin.


Ylös rinnettä.



Ja toisel puolel jokke.


Paluumatkalla vilu alkoi taas tuntua ja levisi jo laajemmallekin.



Onneksi ei ollut pitkä matka, tosin pysähteleminen kuvailemaan vähän väliä hidasti sitä kyllä aika tavalla.


Oli niin monenlaista mielenkiintoista.


Siksi näitä on täällä näin paljon.


Lopuksi lämpimään kotiin. Ihanaa, että on sellainen! Ja massu täyteen ruokaa lisäksi!

***

perjantai 26. marraskuuta 2010

Päivän mittaan kertynyttä

Pakkasta ja hieman kosteaa viimaakin. Ulkoilla pitää silti hiukan, sen mitä terveysongelmilta tarkenee.


Kunpa keksisin jostain kuvaamiseen sopivat hanskat, jotka olisivat lämpimät jopa kamera jatkuvasti kädessä ja silti sellaiset, että kameran pienen pieniä näpyköitä pystyisi liikuttamaan. Nyt otan jatkuvasti oikean käden käsineen pois ja taas takaisin. Ja pois. Ja takaisin.



Ikkunalaudalla oleva pieni kinos on kiusannut mua nyt pari päivää. Yritän ottaa siitä mielenkiintoista kuvaa. Ei onnistu. Yritän taas. Ei onnistu. Jatkuu, jatkuu, jatkuuuu....





Ehkä se vielä onnistuu, ennen kuin se katoaa.
Ihan kiva auringonlaskukin oli, tosin talojen taakse.



Ja vielä kinoksen kanssa.



****

tiistai 23. marraskuuta 2010

Sommitelma

Jotenkin vaan tykkäsin itse tästä, joten mättäsenpä sen tänne aikani kuluksi.
Olemme tänään harjoitelleet diaelokuvaa, joten saattaapi olla, että lähitulevaisuudessa jotain sellaista löytyy tästä tai jostain toisesta blogistani. Mutta nyt siis vain tämä.



***

maanantai 22. marraskuuta 2010

Ulkoistuimet

Kylmänä vuoden aikana on haasteellista istua ulkona.


Ainakin olisi syytä olla mukana takapuolen alle sopiva palanen makuualustaa,
jolla kylmän eristäisi.
Ei tee mieli edes pehmustetulle sohvalle,
jonka joku on "ystävällisesti" tien varteen ulos laittanut!


Lämpimänä aikana sen sijaan istuisi mielellään vaikka
tälle kaikkein askeettisimmalle istuimelle.

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Luonnonrumaa??

Eilisessä rantamaisemassa oli myös jänniä yksityiskohtia, joita on varsin vaikea kutsua kauniiksi.


Silti ne olivat omalla tavallaan jänniä.




Postauksen lopussa selitys oudoimmille kuville.


Näitä jääpuikkoja kiersimme puolelta jos toiselta, mutta kaunista kuvaa niistä ei meidän taidoilla saanut. Jänniä silti ovat.




Ensimmäinen kuva on puron pohjaa kivineen.
Toinen ja kolmas kuva ovat suvantoon kertynyttä kosken vaahtoa.
Neljäs kuva on lumisohjoa, kohtaa en enää tarkasti muista.

Tarvitseeko kaiken aina olla kaunista?

***

lauantai 20. marraskuuta 2010

Koleaa ja kohmeista

Kun nyt kerran oli lunta, eikä lähtiessä pahemmin sadellut, lähdimme katsomaan, miltä Vanhankaupunginkosken tienoilla näyttäisi.





Ihan nättiä, vaikkei valitettavasti auringosta ollut tietoakaan.




Sormet kohmettuivat hetkessä.



Tuntoa piti yrittää aina välillä palautella. Mistäs löytäisi hanskat, joilla pystyisi käsittelemään kameran pikkuruisia vipuja ilman että sormet jäätyvät???




Päähineratkaisukaan ei ollut parhain mahdollinen. Otsapanta ei riittänyt, kun oli hieman luihin ja ytimiin pureutuvaa kosteaa viimaa. Pienipäisemmän(!!) mieheni ystävällisesti lainaama ahdas päähinekään ei kovin paljon auttanut. Yrittää piti silti. Olisiko koskella tuulensuojaisampaa?




Silta yli kosken alaosan oli talveksi jo suljettu.
Sitten takaisin autolle päin. Nyt oli alkanut jo hieman sataa ja sai lievästi sumuisia kuvia. Tylsiä mieheni mielestä, mutta itse tykkäsin silti. Mutta ne jäätyvät sormet!!!







Kotona onneksi lämpesi pikkuhiljaa ihan mukavasti. Miten hienoa, jos ja kun ihmisellä on lämmin, turvallinen koti!!!

torstai 18. marraskuuta 2010

Pihatunnelmaa

Lopultakin tuli sitä lunta ja näköjään jonkin verrankin kerralla. Katselin kameran kanssa ikkunasta alas ja tältä näytti maailma. Erityisesti kiinnitti huomiota se, että koira ja lapsi nauttivat, aikuiset ei.
Ja se, että vihoviimeinenkin heräsi: NYT ON AIKA VAIHTAA TALVIRENKAAT!!

lauantai 13. marraskuuta 2010

tiistai 9. marraskuuta 2010

Lennähti latvaan

Eräänä iltana käväistessäni äitini luona näytti tulevan kaunis iltarusko, jota innokkaasti sitten yrittelin saada jotenkin kuvattua. Ei siitä sitten kummempaa kehittynyt. Mutta tätä puuta sihtaillessani, siihen yllähtäen lennähti tämä lintu ja pysyi siellä muutaman kuvan ottamisen ajan.

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Ilmojen haltija iloittelee

Teimme luvatun puolipilvisen päivän ja mahdollisten vähäisten lumikuurojen houkuttelemina päiväretken Luukin ulkoilualueen pohjoisosaan Espoossa. Päivä alkoi puolipilvisenä ja katselimme kauniita lampimaisemia, pääkohteenamme oli suomainen Mustlampi. Sieltä saikin kivoja heijastuksia, kun aurinko paistoi.





Palattuamme lähemmäksi tietä erään keittokatoksen tietämille, alkoi ihan yhtäkkiä sellainen "vähäinen" lumikuuro. Se houkutteli kaikki lähistöllä runsaslukuisina liikkuneet ulkoilijat saman minimaalisen katon ja tulisijan piiriin. Päivän värisävy muuttui rajusti, niin maassa, kuin ilmassa kuin maisemassakin.

Lopulta myräkkä loppui kuitenkin ja maisemasta löytyi taas uudenlaista sävyä.